Luontokurssi konkreettisena kurssikokemuksena oli opettavainen ja mielenkiintoinen. Maastotutkimusten tekeminen oli hauskaa osin myös siksi, että aihe on hyvin lähellä muita kevään opintojani: biologian perusopintojen kasvintunnistus-kurssia. Kasvien tunnistus ei kaikin osin kuivista löydöksistä meinannut onnistua, mutta oma yleinen kiinnostus kasveihin innosti syvänkin lumen kaivamiseen. Teimmekin löytöjä, jotka ilostuttivat ainakin itseäni henkilökohtaisesti.
Tutkiva oppiminen on varmasti alakoulun oppilaille mielenkiintoinen ja motivoiva tapa oppia. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan tutkimukseensa aiheesta lähtien ja saavat itse toteuttaa tutkimuksensa ja raportoida tuloksia. Tutkimuksen kuluessa oppilaat oppivat käytännössä erilaisten tutkimusvälineiden käyttöä, tulosten kirjaamista ja raportointia.Oppilaiden omien tutkimusten aikana tulee varmasti esille ilmiöitä, joita oppilaat eivät tunne tai jotka kuuluvat perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Tällaisia aiheita voitaisiin käsitellä yhteisesti, jolloin oppilaiden motivaation voisi ajatella olevan korkealla, koska aiheen opiskelu auttaa ymmärtämään omaa tutkittavaa ilmiötä paremmin. Toisaalta voitaisiin opiskella tiettyjä ilmiöitä, joihin liittyen lähdettäisiin tekemään tutkimuksia eri näkökannoilta. Tämä olisi etenkin pienemmille oppilaille sopivampi lähtökohta. Maastotutkimusten tekeminen tuo oppilaat lähemmäs luontoa ja he oppivat liikkumaan sekä toimimaan luonnossa sopivalla tavalla. Etenkin kaupunkikoulujen oppilailla voi olla hyvinkin vähäiset kokemukset luonnosta. Helposti voisi kuvitella, ettei kaupungeissa voi tehdä luontoon liittyviä tutkimuksia, mutta toisin on todellisuudessa. Jo oma tutkimuksemmekin sen todistaa: kaupungista löytyy luontoa, joskus monipuolisempaakin kuin taajamien ulkopuolelta. Uskon, että olipa koulu millainen tahansa ja sijaitsipa se missä tahansa, voidaan siellä jonkilaisia luontoon liittyviä tutkimuksia tehdä. Luontoon lähteminen itsessään jo motivoi oppilaita kun ympäristö vaihtuu.
Opiskelijana tutkiva oppiminen on mukava tapa opiskella: ei tarvitse aina vain istua ja kuunnella, vaan pääsee itse tekemään ja toteuttamaan ideoitaan. Tulevaa opettajan ammattia ajatellen omat kokemukset tutkivasta oppimisesta auttavat ymmärtämään lasta samassa tilanteessa. Mitä ongelmia voi olla ja millaisia mahdollisuuksia työskentelytapa voi antaa. Kun itse sai onnistumisen tuntemuksia ja hyviä kokemuksia, voi uskoa myös lasten kokevan samoja tunteita. Omassa tutkimuksessamme vaikeuksia tuottivat lähinnä tämän talven suuren lumimäärän kaivaminen: maa paljastui vain varsin pieneltä alueelta, jolloin kasveja saattoi jäädä löytämättä. Myös kasvien, lähinnä heinien tunnistaminen oli hankalaa, mutta onneksi kasvit tunteva opettajamme auttoi meitä.
Tällä kurssilla raportoimme kaiken työskentelymme ryhmäkohtaisiin blogeihin, joita myös muut ryhmät pääsivät helposti tutkailemaan. Blogin pitäminen oli itselleni entuudestaan tuntematonta, joten siinä mielessä työtapa oli uusi ja innostava. Toista vuotta yliopistossa opiskelevana monella kurssilla tehtäväksi annettavat kirjalliset raportit alkavat toistaa itseään ja into niiden kirjoittamiseen laantuu. Raportin tekeminen blogin muotoon olikin oikein virkistävää vaihtelua. Sähköiseen muotoon saa mukavasti liitettyä myös värikuvia ja taulukoita havainnollistamaan ja tekemään näkyviksi kokemuksiamme. Alakoulun opetuksessa harkitsisin blogin käyttöä vakavasti: blogi on kuitenkin kenen tahansa internetin käyttäjän luettavissa ja katsottavissa. Blogia käytettäessä opettajan pitäisi varmistaa, että päivitettävä materiaali on julkaisukelpoista. Esimerkiksi yläkoulun oppilaat osaavat jo paremmin itse harkita esimerkiksi yksityisyyden ja tekijäinoikeuksien suojaan liittyvää kuvien tai muun materiaalin käyttöä. Biologian opetukseen blogin pitäminen sopii mielestäni yhtä hyvin kuin mihin tahansa muuhunkin oppiaineeseen. Oppilas voi päivittää etenemistään sitä mukaa kun hänestä itsestään siltä tuntuu. Tällainen työtapa on tuki ja väline raportointiin. Samalla kun tehdään tutkimusta luonnossa, tulee tutummaksi myös tietotekniikan käyttö.
Kurssi oli kaiken kaikkiaan uusia ja piristäviä työtapoja sisältävä kaiken muun tunneilla istumisen ja tieteellisen tekstin tuottamisen keskellä. Itseäni kurssi innosti viemään lapsia luontoon katselemaan, pohtimaan, tutkimaan ja nauttimaan. Luonto on itselleni tärkeä ja siksi haluan auttaa myös muita ihmisiä saamaan hyviä kokemuksia luonnosta ja innostumaan siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti